Vaikka köysilaskeutumisia tyypillisesti tehdään kiipeilykallioilla, ei sillä varsinaisesti ole mitään tekemistä kalliokiipeilyn kanssa. Kalliokiipeilijän focus on kiipeämisessä, siinä missä laskeutumisessa keskitytään.. noh, laskeutumiseen.
Kalliokiipeilyssä tavoitteena on päästä pystyseinää ylöspäin, käyttäen pienimmillään sormen päiden kokoisia otteita ja lajiin suunniteltuja kumipohjaisia kenkiä.
Tyypillisesti kalliokiipeilyssä tarvitaan kiipeilypari, joka varmistaa kiipeilijää ala- tai yläköydellä, mutta alalajina tunnetaan myös free solo – kalliokiipeilyä ilman minkäänlaista varmistusta.
Kun puhutaan oravapuvuista, puhutaan wingsuiteista eli suomalaisittain liitopuvuista. Liitopukulentäminen on laskuvarjourheilun alalajeista se, jossa ei vain pudota alaspäin vaan oikeasti lennetään eteenpäin. Nykyaikaisilla liitopuvuilla voidaan lentää jopa 3:1 liitosuhteella, eli jokaista pudottua metriä kohden liidetään 3 metriä eteenpäin. Mutkat suoraksi matematiikalla, jos Helsingistä hyppäisi 30 kilometrin korkeudella lentokoneesta pihalle, voisi liitopuvulla lentää Tallinnaan asti.